Askartelukaappini nyt

Noin vuosi sitten esittelin askartelukaappini, ja nyt taitaa olla päivityksen vuoro. Mikä muuttui vuodessa, mikä osoittautui toimivaksi, mikä ärsytti? Jos joku ihmettelee aihetta, saa ihmetellä; minusta askartelutarvikkeiden järjestäminen on aika kivaa. Siitä jos ehtii miettiä niinkin tärkeitä asioita kuin siirtokuvien säilytysratkaisuja, tietää että kovin suuria huolia ei voi olla. Hyvä niin.

Kuten vuosi sitten kirjoitin "Yksi kotini vaatekaapeista on oma askartelukaappini. Se on melko kapea, vain 46 cm leveä, mutta olen tehnyt parhaani, jotta tarvikkeet olisivat mahdollisimman kätevästi käytettävissä. Kaappi on osa liukuovien peittämää kaappiseinää ja kun ovet sulkee, kaikki on kauniisti piilossa. Japanilaistyylisten liukuovien takia en ole hyödyntänyt kaapin ovia säilytyksessä." Kotini ei ole niin iso, että minulla olisi mahdollisuus erilliseen askarteluhuoneeseen, enkä myöskään sen takia halua tarvikkeita koko ajan esille. Kaappi on tärkeä.

Ylimmällä hyllyllä on nykyisin valmiita ja puolivalmiita albumeja sekä niiden välissä pahvikotelollinen valokuvia, jotka voisin ehkä skräpätä (varmasti skräpättävät kuvat ovat alempana). Skräppäyskirjat ja -lehdet olen häätänyt toiseen kaappiin eli jos ne lasketaan mukaan, tarvikkeita on myös muualla. Ylhäällä oli alunperin myös harvemmin kiinnittämiseen käytettäviä tarvikkeita, mutta olen siirtänyt ne alemmas ja myynyt sellaiset, joita en oikeasti käytä. En ole erityisen pitkä, joten minulle on tärkeää, että en joudu kurottelemaan ylhäältä mitään kovin tippuvaisia tai hankalan muotoisia asioita.
 
Albumihyllyn alapuolisella hyllyllä on kaksi pientä muovirasiallista kuvioleikkureita, Crop-a-dile kakkonen, pienenpieni laukkuni sekä sen takana muovirasiallinen, jossa on teipin vaihtorullia, dymon vaihtorullia, maalia, nitoja, paksumpaa teippiä ja niin edelleen. Pienenpieni laukkuni on skräppäysprosessin olennainen osa, sillä nostan sen aina esille, kun skräppään tai otan sen mukaan, kun lähden jonnekin muualle skräppäämään. Vuosi sitten käytössä ollut laukku osoittautui liian isoksi, joten siirsin sen ompelutarvikekäyttöön, johon se soveltuu hyvin.

Siivouskaapista siirretyt kolmion muotoiset hyllyt ovat edelleen paikallaan ja toimivat hyvin. Kuten vuosi sitten kirjoitin "Tuo ylin on säilytystaso paperileikkurille, kameralle ja kokoon taitetuille Croppin Cutie -roskiksille. Kuvassa näkyvät myös Clas Ohlsonilta ostamani edulliset led-valaisimet (4,9 euroa kaksi kpl), jotka toimivat pattereilla. Ne on kiva napsauttaa päälle, jos etsin tarvikkeita myöhään illalla."

Paperileikkurin paikka on osoittautunut erittäin toimivaksi ja kokoon taitettavasta roskiksestani tykkään hurjasti edelleen. Led-valaisimista yksi tippui alas pari kuukautta sitten eli niitä on jäljellä vain yksi...

Keskitasolla minikokoisen hyllyn alapuolella on aakkostarroja vasemmalla muovikotelossa sekä kokonaiset kuviopaperit ja kartongit (ja muutama sabluuna) isommassa muovikotelossa niiden vieressä. Tuo on minusta toimiva määrä: en koe tarvitsevani enempää, mutta liian vähääkään ei ole.

Taustalla näkyy edelleen metallinen magneetti-ilmoitustaulu, johon olen erittäin ihastunut. Perhosenmuotoiset magneetit innostavat skräppäämään. :) Normaalisti ilmoitustaulussa on myös inspiroivia valokuvia, jotka nyt nappasin pois. Ei-minun-leikkaamani punainen paperileikkaus on ilmoitustaululla innostamassa omiin leikkauskokeiluihin.

Osa maaleista ja suihkevärit ovat siirtyneet sisustuskaupan pieniin aleostoshyllyihin. Toimii, toimii! Muutamat maalipurkit ja tarvikkeet pyörivät paikalla etsimässä sopivaa projektia tai muuten vaan helposti käytettävissä.

Kaapin keskiosassa on tainnut muuttua eniten. Olen vähentänyt tarvikkeiden säilyttämistä koukuissa. En yksinkertaisesti jaksanut nostaa niitä kaikkia alas, jotta pääsisin käsiksi alimpiin tarvikkeisiin. Paperin leikkaamiseenkaan en kaappia yleensä käytä, vaan alemmalla keskitasolla on päällekkäin kolme muovilaatikkoa, joista yhdessä on musteet, toisessa promarkerit, hilettä ja samettihilettä sekä kolmannessa leimasinten kaiverrusjuttuja ja nappien päällystämiseen liittyvät tarvikkeet. Samalla tasolla on myös leimasinten puhdistuslevy sekä liituvärejä, ja pari digiprojektia antamassa inspiraatiota. Yhden digiprojektin valokuvan sensuroin, pahoittelut siitä. Joskus tällä tasolla on myös keskeneräinen projekti kuivumassa.

 

 Kaapin alaosassa on edelleen  metallinen vetolaatikosta, jonka ylin taso on kuten vuosi sitten kirjoitin "ulosvedettävä laatikko paperisilpulle. Rakastan, rakastan, rakastan! Näin tämän idean jossain amerikkalaisessa askartelublogissa ja halusin samanlaisen. Omani on Elfa Mesh -koripaketin ylin, 8,5 cm korkea kori." Edelleen rakastan.

"Alemmat vetolaatikot ovat hiukan syvempiä, syvyydeltään 18,5 cm. Niistä ylimmässä on videokoteloihin järjestettynä" tällä hetkellä ehdottomasti skräpättävät valokuvat, chipboard, paperikoristeet, tarrat, tagit, huopa, napit ja kukat. Samasta vetolaatikosta löytyvät edelleen myös sirkkarenkaat ja haaraniitit sekä "journalingasemani eli kannen kadottanut entinen pakasterasia, johon olen järjestänyt kaikki tekstilaput, Dymon ja niin edelleen. Tämänkin idean bongasin jostain blogista ja halusin toteuttaa myös itse." Journalingasemassa sijaitsevat myös siirtokuvat.

Reunalla on myös sellaisia tarroja, jotka eivät mahdu järkevästi minnekään muualle ja koristeita, jotka vielä odottavat videokoteloa. Videokotelot ovat olleet todella toimiva ratkaisu minulle kuten myös journalingasema. Mikä tahansa niistä on helppo nostaa esiin olohuoneeseen ja leikellä esimerkiksi televisiota katsellen huovasta koristeita. Lisäksi ne vievät todella, todella vähän tilaa. 

Seuraavassa vetolaatikossa ovat etualalla nauhat ja niiden takana päällekkäin isoissa minigrippusseissa itse kokoamani sivupaketit, suunnitteilla olevat projektit ja vastaavat, kukin omassa pussissaan. Ihan alimmissa minigippusseissa on keskeneräisiä sivuja. :(

Alimmassa vetolaatikossa on lähinnä leimasimia, kuvassa piiloon jäänyt muovilaatikollinen askarteluun-ehkä-sopivaa-pakkaus-ym-materiaalia (sen päällä on kuvassa pieni laatikollinen leimasimia) sekä pieni pahvilokerikko valmiita kortteja varten. Tilaa on myös materiaalille, jota nyt ei ole, kuten askartelumassalle tms.

 
Aika paljon siis muuttui vuodessa tai ehkä ei kuitenkaan. Olen kaappiin nykyisellään aika tyytyväinen. Löydän helposti sen mitä tarvitsen ja järjestys on itselleni sopiva. Suosikkijuttujani taitavat olla videokoteloiden käyttäminen säilytykseen sekä tarvittaessa kokonaan ulos vedettävä silppulaatikko.

Mietityttäviä asioita ovat:
- voivatko kuvioleikkurit kärsiä pitkällä tähtäimellä siitä, että ne ovat muovilaatikoissa sikin sokin eli voivatko ne jotenkin painaa toisiaan tavalla, joka vaikuttaa niiden käytettävyyteen?
- sattuuko kenelläkään lojumaan ylimääräisenä viittä läpinäkyvää videokoteloa? kirppikseltä toki saisi videonauhoja koteloineen, mutta lahjoituksia otan erittäin mielelläni vastaan eli lähiseudun tutuille terveisiä..

Pitkällä tähtäimellä tarvikkeeni saattavat siirtyä olohuoneeseen vähän samantyyppiseen kaappiin, mutta toistaiseksi arvostan sitä, että tarvikkeet eivät siirry valvomatta jälkikasvun käyttöön. Missä muuten skräppään? En kaapissa, vaan ikkunan edessä olevan pöydän ääressä. Pöytää ei nykyisin käytetä oikeastaan muuhun. Tässä pöydästäkin väläys. Se on puinen ja pinta on jo elämää nähnyt kuten blogini valokuvia tarkasti katsomalla saattaa joskus huomata. "Mitä ihmeen jälkiä nuo ovat?" Pidän pöydän aina tyhjänä. Laatikossa ei ole tarvikkeita. Pöydällä on vain leikkuualusta odottamassa.