Vanhaa ja uutta

Tai oikeastaan: näin minusta tuli skräppääjä, osa yksi. Tykkäsin jo lapsena paperiaskartelusta, varsinkin paperinukkejen tekemisestä. Minulla ei tietenkään ollut käytössä samanlaisia kuviopapereita kuten nyt, mutta paperin silppuaminen ja yhdistely kiehtoi jo silloin.

Olen viime aikoina ihaillut "taidepaperinukkejen" tekijöitä, joiden nukeilla on haaraniittinivelet. Nukkejen asentoja voi vaihtaa ja niissä on usein hyödynnetty myös valokuvia. Tämä on ensimmäinen aikuisiän yritykseni tehdä paperinukke. Kasvoissa on hyödynnetty valokuvaa. Kädet ja jalat sekä vaatteet piirsin itse kuviopaperille, leikkasin irti ja yhdistin haaraniiteillä. Jalkojen ja käsien asentoa voi säätää. Tausta on vasta kokeilua; ajattelin tätä sellaiseen kehykseen, johon mahtuu syvyyttä, enkä ole vielä päättänyt, millaiseen maisemaan nukke tulee. Ehkä maisemia voisi olla useita ja niitä voisi vaihdella oman mielialan mukaan?

Oman lapsuuden harrastuksen herättäminen uudenlaisella tavalla tuntui aika kivalta, joten saatan tehdä paperinukkeja myös uudestaan. Suunnittelen yhtä tällä tekniikalla toteutettua hääparia. Olisi kiva harjoitella myös ennen sitä. Jos joku askartelututtu saa tästä idean ja haluaa, että teen paperinuken valokuvasta esimerkiksi lahjaksi, saa lähettää sähköpostia.