Leimasinten kaivertaminen

Vai olisikohan pitänyt otsikoida "aina ei voi onnistua"? Ihailen todella paljon taidokkaita, itse kaiverrettuja leimasimia, ja jonkin aikaa sitten sain idean, että haluaisin itsekin kokeilla. Innostusta lisäsi japanilainen askartelukirja, joka on hieman samantyyppinen kuin tämä.

Ensimmäiset kokeilut olivat melko katastrofaalisia. Nyrhin sellaisella kuperalla, kaivertamiseen tarkoitetulla välineellä pyyhekumia ja jälki oli kamalaa. Täysin en kuitenkaan ole luopunut toivosta, sillä olen hyväksynyt, että itse kaivertaen leimasimista tulee helposti hiukan naiivistisen näköisiä ja se on osa niiden lumoa. Lisäksi luovuin siitä kuperasta työkalusta ja siirryin käyttämään pelkkää superterävää veistä.


Materiaalina olen käyttänyt leimasimien tekoon tarkoitettua Speedy Carvea, jota myydään eri kokoisina levyinä. Sen valmistaja on Speedball. Kaivertamiseen on myös muiden valmistajien materiaalia, ja haluaisin tulevaisuudessa kokeilla useampaa. Linokaiverruksesta tutun linoleumin olen hylännyt, sillä mielestäni sen kaivertaminen on kaikkein tapaturma-altteinta (linoleum on kovempaa kuin monet muut materiaalit). Ihanteellista olisi löytää sopiva materiaali- ja tarvikeyhdistelmä omalle "kaiverruskäsialalle": jotkut käyttävät enemmän voimaa, jotkut vähemmän, osa tykkää kaivertaa kuperalla välineellä, osa veitsellä.


Itse asiassa sekä veitsi että kupera väline, joita olen käyttänyt, on oikeasti tarkoitettu hedelmänkaiverrukseen. Ne olivat valmiiksi käytettävissä ja ilmaisia, ja kun kokeilee jotain ensimmäisiä kertoja, ei halua tehdä suuria investointeja. Jos kaivertaminen kiinnostaa, kannattaa aloittaa omasta keittiöstä tai työkalupakista. Materiaalina voi käyttää aluksi normaalia pyyhekumia tai vaikka raakaa perunaa. Kokemuksen äänellä: kannattaa aina kaivertaa poispäin itsestä ja omista käsistä, sillä välineet ovat teräviä.