On empaattisia ja herkkiä poikia, ja niiden äitejä ja tätejä, jotka skräppäävät, ja vilkkaita, rämäpäisiä tyttöjä yhtä lailla, ja äitejä ja tätejä, jotka skräppäävät heistä. On puihin kiipeämisen ilo, mutta yhtä lailla hillitön hoivavietti sekä tytöillä että pojilla. Jokaisen omat lapsuusmuistot. Yhteiskunta korostaa ja vahvistaa tyttö- ja poikaominaisuuksia alusta asti. Värikoodi, mieltymykset, harrastukset... tiedätte kyllä. Skräppäyksessä saa mielestäni hyvillä mielin sivuuttaa värikoodin ja tehdä niin kuin huvittaa.
Oma skräppäystyylini ja värivalintani kertovat paljon minusta. Pidin vaaleanpunaisesta väristä jo ennen kuin minusta tuli äiti. Tykkään hameista ja elokuvista, jotka saavat itkemään. En usko, että poikien tarvitsee olla rohkeita tai tykätä autoista (tai että heitä saisi estää tykkäämästä, jos sattuvat tykkäämään). Jos olisin pojan äiti, sivuissani olisi todennäköisesti edelleen paljon samaa. Ideoita ei-aina-värimaailmaltaan-perinteisen-poikamaisiin poikasivuihin voi löytää esimerksi tästä artikkelista tai Omulin blogista tai Pia K:lta.
Leikkasin muuten yhdet loppuunkäytetyt pienet farkut skräppäysmateriaaliksi. Yläkuvan reunus on housujen lahkeesta kuten myös alakuvan kukka. Myönnän, poikien farkuissa ei ehkä olisi rypytystä valmiina..
Mielenkiintoista pohdintaa :) Itsellä kun ei lapsia ole niin teen skräppisivut aikalailla fiilispohjalta yleensä kuvan väreillä. Yritän myös rikkoa omia rajojani ja käyttää ei niin mieluisia värejä ja joskus päätän olla käyttämättä esim kukkia. Asetan itselleni haasteita ja rajoituksia. Sillä tavalla olen oppinut tykkäämään sellaisestakin mikä aikaisemmin on ollut lähes vastenmielistä :)
VastaaPoistaSiinä olen ihan samoilla linjoilla, että sukupuolirooleja vahvistetaan mielestäni liikaa. Ei ole tyttö ja poika värejä :)
Ihan samaa mieltä - aivan liikaa jo vauvana menee värijako sukupuolen mukaan. Pikkuisille ei lähes ole saatavissa kuin vaaleanpunaista tai -sinistä. Eli sitten kun vanhemmat ovat allergisia vaaleanpunaiselle niin pientä tyttöä luullaan automaattisesti pojaksi, kun päällä on vaaleansinistä.
VastaaPoistaVaikka tosiaan vaaleanpunainen on yksi inhokkiväreistäni, olen sitä mystisesti tytön sivuissa käyttäyt paljon. Ensin siis paasaan siitä, että jaotellaan sukupuolen mukaan ja lopuksi itse toistan sitä :D Ehkä värivalinta johtui siitä, etten ehdoin tahdoin halunnut tehdä sinisiä sivuja... Nykyisin värit tulee napattua pitkälti kuvasta ja kirkkaammat värit ovat selkeästi siirtymässä käyttöön.
Eksyinköhän nyt ihan kokonaan aiheesta?
Jälleen niin hyvää pohdintaa! Samasta aiheesta olen lukenut myös monesta ulkomaisesta blogista viime aikoina ja oon vahvasti sitä mieltä, että sukupuolineutraalit on kyllä paljon paremmin hallussa Suomessa kuin muualla!
VastaaPoistaNyt kun olen jokusen sivun tehnyt pikkumiehestä, niin huomaan nappaavani värit sivuihin suoraan kuvista... Ja koska lapsen äiti karsastaa kaikkea hempeetä on sivutkin jotain muuta.
Toisaalta musta tuntuu, että tytöt saa ihan rauhassa tykätä sinisestä, mutta pojat ei muka pinkistä/vaaleanpunaisesta...? Missä nyt on tasa-arvo? Ympäristö vaan vaikuttaa niin hirmuisesti mielikuviin "oikeista" asioista...
Tykkään ihan hurjasti sun farkkukukasta!!! Miten olet sen tehnyt? Harkkosaksilla leikannut suoran kaistaleen ja rypyttänyt??
Emilian itsensä haastaminen on hyvä ajatus. Veeruliiru: minulla on ihan sama tunne, että Suomessa (yleisellä tasolla) on nykyisin enemmän valinnan vapautta tytöille kuin pojille. Tunnen tyttöjä, jotka harrastavat jääkiekkoa ja futista, ja pojan, jonka tanssiharrastuksesta tulee edelleen ihmeellistä kuittailua :(
VastaaPoistaKukka on tehty niin kuin Veeruliiru arveli eli harkkosaksilla leikattu suikale ja rypytetty sitten toisesta reunasta.
Minua ihmetyttää kanssa, kun korttipuolella aina valitellaan, miten vaikeaa miehille on tehdä kortteja. Ihan niin kuin niitten olisi pakko olla jotenkin tosi erilaisia kuin naisten kortit ja olla vaan jotain työkaluja tai onkivapoja koristeena. Nimimerkillä olen tehnyt vaaleanpunaisen isänpäiväkortin...
VastaaPoistaSamoilla linjoilla täälläkin. Meidän lapset tykkää kirkkaista perusväreistä, ei vaaleanpunaisesta niinkään. Minä samoin. Mutta kyllä minusta on aivan ihanaa jos vaikka pojalla on farkut ja vaaleanpunainen paita. Kaikki vähän riippuu kuinka niitä värejä ja materiaaleja yhdistää, että millainen mielikuva niistä syntyy ja miten se sopii sitten tilanteeseen tai sivuun.
VastaaPoistaEikö niillä papereilla ja koristeilla luoda kuitenkin tavallaan sitä mielikuvaa ja tunnelmaa? Ei kai niitä sentään ole sukupuolijaoteltu :)
Hyvä aihe, ja tosi hyvät linkit ;) Jatketaan!
VastaaPoistaKolmen tytön äitinä voin kertoa, että vaatekaapit on puolillaan vaaleanpunaista/pinkkiä. Esikoisen lempiväri on ollut jo toista vuotta vaalean sininen. Sinisiä ja turkooseja vaatteita löytyy jo joka tytön vaatevarastosta (mitä iso edellä sitä pienet perässä...). Ja jossain vaiheessahan tämä lakkaa olemasta äidin päätös, tänä kesänä esikoinen itse valitsi kaupasta harmaan paidan jossa violetti perhonen - se on siitä asti ollut lemppari.
VastaaPoistaSkräppäyksessä pyrin aina löytämään värit valokuvasta, ja todella harvoin sivusta tulee vaaleanpunainen! Kurkkasin juuri omia sivujani värisilmällä ja sieltä löytyi aika paljon sinistä ja yllättävän paljon violettiakin lasten sivuista.
Enemmän kuin väreihin lasten sukupuoli ehdottomasti vaikuttaa skräppäyksessä koristeisiin! Tyttöjen sivuihin voin hyvällä omalla tunnolla valita koristeiksi perhosia ja kukkia, ne tulee minulta jotenkin luonnostaan vaikken itse olekaan tyttömäinen tai koristeellinen olemukseltani/pukeutumiseltani. Kantti ei ehkä kestäisi laittaa samoja koristeita pojan sivuun, vaan keksisin varmaan jotain poikamaisempaa tai neutraalimpaa.
Hyviä mietintöjä alkupeäisessä tekstissä ja näissä kommenteissakin.
VastaaPoistaKun meiltä löytyy lapsista molempia sukupuolia yksi, niin skräppisivuissa se näkyy eniten ehkä niissä kukissa. Pojan sivuihin jos niitä tulee, niin ne tulee harkinnan kautta. Ja jostain syystä ne pojan sivun koristeet aiheuttaa yleensä enemmän pohdintaa muutenkin. Tytölle laittelee kukkia ilman sen kummempia ajatuksia. Värimaailma menee niin vaatteiden mukaan, eipä ole pojan sivusta tullut (vielä ainakaan) pinkkiä.
Saas nähdä syntyykö mun skräppäyspöydän ääressä joulun jälkeen tyttösivuja vai poikasivuja ;) alustava tiedonmurunen asiasta ollaan jo saatu mutta...
VastaaPoistaMä käytän aika paljon kirkkaita ja raikkaita värejä ja uskon, että poikasivut vois mennä ihan niillä samoilla väreillä. Mutta nuo tyttösivut sitten.. Jos niitä pääsen värkkäilemään niin uskon, että mopolla on vaara karata käsistä :D
Toisaalta kyllä luulen, että oli tulokas sitten kumpaa sukupuolta tahansa, sillä ei ole kovin suurta vaikutusta mun nykyiseen tyyliin ja värivalintoihin. Tässä vaiheessa tietysti luulen vielä ties mitä muutakin ;)
Odotusalbumista on tullut aika hempeä vaaleanpunasävyinen mutta sinne tänne oon sekaan heittänyt sinistä ja vihreääkin. Toisaalta se on itseäni ja omia tuntemuksiani varten, joten värivalinnat lähtevät täysin omista mieltymyksistäni eivätkä liity millään tavalla tulokkaan sukupuoleen.
No joka tapauksessa hyvää pohdintaa tekstissä ja kommenteissa, omani taisi mennä vähän lörpöttelyksi ;)
Mulla tytär ja toisen sukupuolesta ei vielä tietoa. Tyttären sivuissa olen kyllä käyttänyt kaiken maailman värejä harmaasta turkoosiin. Tykkään käyttää "sukupuolettomia" koristeita, mutta kyllä niitä hempukkasivujakin syntyy. Kumpaankin odotusalbumiin käytin / käytän oikeestaan mitä vaan värejä karttaen poika/tyttötunnelmaa. Eihän silloin ollut varmaa, kumpi tulee. Itse inhosin vaaleanpunaista, mutta kaikki vaatteet tytölle saadaan käytettynä tytöltä, joten pinkkiä riittää vaatekaapissa. Ite koitan sitten hankkia muun värisiä kuteita. Ja ai niin, jätin blogiini pienen tunnustuksen sinulle.
VastaaPoistaMä oon huomannut ainakin omien lapsieni kohdalla että tytöt on tyttöjä ja pojat on poikia, erilaisia vaikka tasaarvoisia. Sukupuoli on olennainen osa identiteettiä.
VastaaPoistaVeitä usein luullaan pojaksi, vaikka mun mielestä söpömpää tyttöä saa hakea ;) se voi tosin johtua siitä että ovat keskenään aika samannäköisiä.
Sivuja tehdessäni en tee tyttö- tai poikasivuja vaan Rilli, Vei tai pikku e sivuja. En ole edes kiinnittäny huomiota siihen onko mun sivut jotenkin selvästi eroteltavissa värien(tai koristuksen) mukaan... sano sä.
Mun mielestä tää on nimenomaan yksi niistä asioista mistä on ihan turha tehdä "juttua". Persoonallisuus on mun mielestä tärkein, ei niinkään sukupuoli. (vaikka se on olennainen osa persoonallisuutta niin kun jo sanoin)