Päivänvalon puutetta

Voi ankeus pimeneviä iltoja, jotka estävät minua kuvaamasta skräppäysristeilyn tuloksia. Viikonloppuna sitten.. Tämän kortin tein jo aikaisemmin, kun yritin ratkaista leimasimet + glue pad + irtosametti-yhdistelmää tavalla, jolla irtosametti ei irtoaisi paperista. Ratkaisukin löytyi, fiksatiivi, jota oli jo valmiiksi kaapissa.

Fiksatiivi on se voimakkaan hajuinen kiinnitysaine, jota suihkutetaan hiilipiirrosten päälle. Monille varmasti kouluajoilta tuttu. Se kiinnittää hyvin myös irtosametin silloin, kun se on tarpeen. Kaksipuolisen teipin tms. kanssa irtosametti kiinnittyy tarpeeksi tehokkaasti, mutta leimasinten kanssa lisäkiinnitys on ainakin minun mielestäni tervetullut.

Mitä ihmettä

Vai olisiko pitänyt otsikoida "kortissani on väritetty leimasinkuva"? Leimattujen kuvien värittäminen ei ole muodostunut minulle intohimoksi ja leimasinkuvakorttien lahjakkaita tekijöitä on jo runsaasti, mutta joskus on kiva pyörtää sanansa... Ehkä näin saattaa tapahtua joskus tulevaisuudessakin, houkuttaisi yhdistää myös skräppäykseen.

Kortin reunojen Priman paperien tyylisen tee-se-itse-ompeluidean bongasin Elinalta. Elina tosin sanoi, että hänestä on vaikeaa ommella tahallaan vinoon, mutta minulle se on luontainen taito. :D Enkeli on kohotettu taustasta kohotarroilla ja istuu huovasta tehdyn oksan päällä. Taustan kuviopaperi on tarkoituksella väärin päin, koska se näytti kuvalta myös niin. Nyt lähden pakkaamaan laukkuja toiveikkaana sen suhteen, että skäppäystä saattaisi olla luvassa.

Kaksi kirjaa etsii uutta kotia

Syyssiivouksen esimakua: kaksi kirjaa etsii uutta kotia. Molemmat liittyvät skräppäämiseen. Kirjat voi varata jättämällä kommentin. Voin tuoda kirjat johonkin lähiviikkojen tapahtumaan, esimerkiksi Vantaan askartelukirppikselle, tai lähettää postitse. Mahdolliset postikulut (4,3 e / kirja) määräytyvät kirjan painon perusteella.

Remember This -kirjan idea on antaa vinkkejä kronologisesti skräppääville. Miten tehdä esimerkiksi joka vuosi jouluun tai syntymäpäivään liittyvä sivu ilman, että toistaa itseään? Tämän linkin kautta pääsee selailemaan kirjan esimerkkisivuja. Hinta 7 euroa.

Pencil Lines -kirja pohjautuu samannimiseen haasteblogiin. Kirjassa on kullakin aukeamalla luonnos ja luonnoksen perusteella skräpättyjä sivuja. Kirjan esimerkkisivuja pääsee selailemaan täällä ja kirjasta kerrotaan lisää täällä. Tykkään luonnoksista ja kirjan scrapbook-sivuista, mutta kirja on hyvässä ja pahassa omakustanteen oloinen. Siinä on muutama kielioppi- ja taittovirhe ja kirjan reunat olivat jo saapuessaan hiukan nuhjuiset. Silti ihana kirja, ja kalliin hankintahinnan takia edelleen hiukan hintava, 14 e.

Postimerkkireunus

Postimerkkireunusvillitys senkun jatkuu ja nyt kokeilin postimerkkireunuksen leikkaamista kotoa löytyvillä välineillä. Sirkkarenkaitten kiinnittämiseen tarkoitettu Crop-a-dile kakkonen pystyy myös tähän. Tavallisen postimerkin kokoiseen reunukseen Crop-a-dilen pienempi reikäkoko sopii loistavasti ja isompi reikäkoko postikorttien reunaboordeille tai muille vastaaville. Myös normaaleihin toimistotarvikkeisiin kuuluva rei'ittäjä, jolla tehdään paperiin reiät mappia varten, käy reunaboordien leikkaamiseen yhtä hyvin. Jihuu! Taas uusi käyttötapa ilman, että tarvitsee hankkia uusia tarvikkeita. 

Sisäinen minimalisti, minussako?

Minua viehättää askartelussa kerroksellisuus ja runsas jälki, mutta joskus huomaan itsessäni ihan muuta. Jossain syvällä piilee sisäinen minimalisti, joka arvostaa pieniä, tärkeitä yksityiskohtia. Muuta ei aina tarvita.

Olen esimerkiksi hurjan ihastunut Paislee Pressin templaatteihin eli sivuluonnoksiin, joista tässä on käytetty yhtä. Scrapbook-sivujen tarinoinnin ei välttämättä aina tarvitse avautua kaikille. Jonkun tunteen, ajatuksen tai tunnelman ikuistaminen riittää. Tosin Shys on muistaakseni skräpännyt tai ainakin kirjoittanut saman linnan pikku ritareista tänä kesänä, vai muistanko täysin väärin?

Tämän sivun tekeminen oli tosi kivaa ja nopeaa. Sivu ei liity käynnissä olevaan kurssiin tai mihinkään haasteeseen. Inspiraation sain oikeastaan "postimerkeistä" ja tarinointipostileimasta, joita teki mieli hyödyntää. Postimerkkien muoto skräppäyksessä kiehtoo jostain syystä tällä hetkellä kovasti.

Tarvikkeet:

Irene Alexeeva So Me (taustapaperi, väriä muokattu), Paislee Press plate no 28 (maaliroiskeet ja tekstin asettelu), Katie Pertiet Make your own postmarks no 2 (postileimasin), Meryl Bartho Clickity Click Quick Click 01 (postimerkkien muoto), House of 3 (iso kehys). Make your own postmarks oli tällä viikolla vihdoinkin alessa, johan olin sitä vaaninutkin.. :) Paislee Pressin templaateista suurin osa on ilmaisia.

Digiskräppäys: tarvikkeiden säilyttämisen haasteet

Usein sanotaan, että digiskräppäyksen parhaita puolia on siisteys. Tietokone on helppo sulkea, materiaalit löytyvät kansioista, aakkoset eivät koskaan lopu ja keskeneräistä työtä voi jatkaa myöhemmin. Niin kai... mutta: materiaalit täytyy itse luokitella tavalla, joka sopii omalle ajattelulle. Sellaisen tavan löytäminen vie aikaa.

Olen parhaillaan Jessica Spraguen digiskräppäyskurssilla, jolla syvennetään omia taitoja. Tällä viikolla aiheena olivat muun muassa teksti- ja tarinointipolut eli tekstin muokkaaminen haluttuun muotoon sekä tavallisen fontin muokkaaminen niin, että se näyttää aakkostarroilta. Lisäksi opeteltiin tekemään kuviopaperista kalvo, joita lätkin omaan sivuuni tarkoituksella useamman päällekkäin. Kurssilla on selvästi tarkoitus rohkaista itse tekemiseen. Valmiiden taustapapereiden ja templaattien sijaan/lisäksi kannattaa tehdä omia templaatteja kuten tässä sivussa pyöreä kuvakollaasi. Tarinoinnista on perinteiseen tapaan sensuroitu yksi nimi ja valokuvista kasvot.

Templaatit ovat, Lehtipolloa lainatakseni, interaktiivisia luonnoksia. Samalla tavalla kuin perinteisessä skräppäyksessä niitä voi hyödyntää sellaisenaan, muokata, ottaa käyttöön vain luonnoksen tietyt osat ja niin edelleen. Olen järjestänyt digiskäppäystemplaatit yhteen kansioon sen mukaan, kuinka monelle valokuvalle ne ovat. Tämän templaatin nimi voisi olla "5_valokuvan_ympyrä_suunnittelijan_nimi".  Kun kaikkien templaattien nimen aloittaa valokuvien määrällä, ne tulevat automaattisesti sopivaan järjestykseen. Tämän lisäksi minulla on alakansio, jossa on templaateista pelkkä esikatselukuva. Olen tehnyt jokaisesta templaatista alhaisen resoluution kuvatiedoston, jos sellaista ei ole tullut templaatin mukana. Pieni kuvatiedosto vie vain vähän tilaa, mutta kaikkien luonnosten näkeminen vierekkäin auttaa hurjasti valintojen tekemisessä.

Templaattien säilytystapaan olen tyytyväinen, mutta digipaperien säilyttämisen kanssa kipuilen. Tekisi mieli järjestää ne värin mukaan riippumatta siitä, missä pakissa ne ovat alunperin tulleet. Tuohua hidastavat suunnittelijat, joista osa on nimennyt paperinsa esim. "paper 50" sen sijaan, että paperin nimenä olisi "valmistajan_nimi_pakin_nimi_paperin_nimi". Jos suunnittelija haluaa itselleen kuuluvan kunnian tuotteestaan, "paper 50" ei ole paras mahdollinen nimi. Monet säilyttävät paperit alkuperäisissä pakeissa, jolloin se ei ole ongelma, mutta mitä jos ei halua tehdä niin? Toinen asia, jota pohdin kovasti, on templaatteihin sisältyvien asioiden, esimerkiksi piparireunaisen boordin, löytäminen, kun tarve on vain sellaiselle. Teenkö boordit-kansiooni esikatselukuvan myös templaattien boordeista? Vai voisinko lisätä pelkän pikakuvakkeen? Tai tehdä jotain vielä järkevämpää?

Teknisesti valveutuneille tiedoksi: käytössä on PC ja Photoshop Elements sekä Paint Shop Pro. Elementsin organisointiominaisuudet vaikuttavat jähmeiltä, enkä ole siksi hyödyntänyt niitä. ACDSee tai Bridge -tyyliset ohjelmat olisivat varmasti näppäriä, mutta niiden toiminta perustuu ennen kaikkea tagien käyttöön, enkä ole varma, sopisivatko ne omaan tyyliini. Teknisesti vähemmän valveutuneille tiedoksi: lupaan kirjoittaa myös ei-digijuttuja, ihan pian!

Tarvikkeet:

Koristeet Kitschy Digitals / Granny’s Attic Kit. Otsikon fontti dafont.com: Night Stalker. Muut materiaalit Jessica Spraguen kurssilta: Jessica Sprague, punainen paperi Wanderlust Mini Kit / Linda Roos, vaaleanharmaa paperi Cirque du Ciel Paper Pack / Jan Crowley.

Skräppäätkö kännykällä? Tai lentokoneessa?

Seurasin vähän aikaa sitten amerikkalaisen keskustelupalstan keskustelua lentokoneessa skräppäämisestä. Se oli monella tavalla yllättävä. Minun ei ole tehnyt mieli levittää skräppäystarvikkeita lentokoneen minimaalisiin tiloihin (saisiko niitä edes viedä koneeseen), vieruskaveri olisi kuitenkin heti pyrkimässä vessaan, joku käytävältä horjahtaisi keskelle puolivalmista sivua tai turbulenssi iskisi. Keskustelusta löysin kuitenkin vinkin ottaa lentokoneeseen pinkka skräpättäviä valokuvia ja kirjoittaa lennon aikana niihin liittyvä tarinointi valokuvien taakse post-it -lapuille, joille voi hahmotella myös sivupohjan ja ideoita värimaailmaan. Se voisi onnistua.

Maiju on blogissaan monta kertaa maininnut askartelevansa junamatkoilla. Itse en ole koskaan yrittänyt, mutta viime aikoina olen miettinyt, skräppääkö kukaan kännykällä. Edistyneimpiä puhelimia varten on vaikka mitä sovelluksia. Minulla ei ole puhelinta, joka kykenisi näihin, mutta olisi hauska kuulla, onko joku kokeillut. Onko teidän mielestänne kännykällä tai valokuva-automaatilla leikkiminen sukua skräppäykselle? Voiko kännykällä tai valokuva-automaatilla skräpätä? Tai lentokoneessa tai junassa?

Sain viime viikolla tunnustuksen, jonka lähettivät PiaK, Marika, Meinaaja ja lisäksi vähän myöhemmin myös Maikko. Tunnustukseen liittyen pyydettiin noudattamaan ohjeita 1. Pass this award to five bloggers who you love and inspire you, 2. List 3 things you love, 3. Show a picture you love and explain why. Vastaan käänteisessä järjestyksessä eli aloitan valokuvalla. Siihen on ikuistettu yksityiskohta, jota en ilman tätä harrastusta olisi edes huomannut, ja siksi rakastan valokuvaa. Tai ehkä skräppään, koska kiinnitän huomiota tuollaisiin asioihin? Tästä pääseekin seuraavaan kohtaan eli kolmeen asiaan, joita rakastan. Tämä on askartelublogi eli teemassa pysyen: rakastan sanojen ja kuvien välistä jännitettä, oman käden jälkeä ja ihmisiä, jotka ymmärtävät niiden arvon.

Tunnustus on jo kulkenut monessa blogissa, joten en yritä jakaa sitä viidelle, mutta kahdelle kuitenkin: Sirppiksen blogissa ja sivuissa on ihanaa asennetta ja Creomilla hurjan hienoja itse tehtyjä koristeita. 

Paperikeijun DT: siisti tapa sotkea

Tällä kertaa minulla oli itse mahdollisuus valita Paperikeijun DT-sivun materiaalit. Kuviopapereiden, sotkemisen ja pienten aakkostarrojen ystävänä valinta oli helppo. Halusin tapetin kaltaisesta kuviopaperista "seinän", johon rakensin ikkunan ulos. Omenanmuotoinen journaling- eli tarinointilappu on itse leikattu kuviopaperin toiselta puolelta. Sijoitin otsikon valokuvan päälle, käpristelin paperin reunoja ja .. tadaa ... sotkin ilman, että sotkin käsiäni. Sivun tarinoinnista henkilökohtaisin osuus on piilotettu valokuvan taaakse. Otsikolla on kaksoismerkitys. Kyse on omenapuusta, mutta myös siitä, miten vaikea pienen ihmisen on ymmärtää iän mukanaan tuomia arkisia haasteita ja huolia.

Valkoisen "ikkunan" pintarakenteen tein leimasimella rullaamalla. Rullaleimasimia voi käyttää normaaleina leimasimina ("ikkunan" kulmissa olevat koristeet on tehty rullaleimasimella), niillä voi huristella reunuksia eli leimata peräkkäin tai, mikä mukavinta, leikkiä esimerkiksi paksun akryylimaalin, gesson tai jonkun muun materiaalin kanssa tehden pintakuvioita. Esimerkiksi kulmakoristeiden damaskikuvio näyttäisi aika kivalta pintakuviona. Tässä käyttämäni crackle-pintakuvio sopisi mielestäni tosi hyvin esimerkiksi luontoaiheisiin kortteihin. Rullaleimasimet näyttävät yläpuolelta kuvattuna tällaisilta. Itse käytin niitä tarkoituksella ronskilla tavalla, halusin epätasaista ja sotkuistakin jälkeä. Tasaisen virheetöntä jälkeä niillä ei ole tarkoituskaan tehdä, vaan eläväistä ja oman näköistä. Koska kädet eivät koske musteeseen, maaliin tai millä sitten sotkeekaan, nämä ovat helppo ja siisti tapa sotkea. Olen aika ihastunut.

Tarvikkeet:


Aakkostarrat Glitz Teeny Alpha ruskea. Glitz rullaleimasimet Crackle ja Damask. Taustapaperi  October Afternoon (Thrift Shop, Good Junk),  pallokuvioinen taustaperi October Afternoon (Thrift Shop, Last One, käytetty molempia puolia). Paperista tehdyt yksityiskohdat Glitz Designs (Rebel Blue) ja October Afternoon (Thrift Shop, Collector's Item). Gesso ja musteet oman askartelukaapin uumenista.