Paperinleikkaus, gesso ja scrapbook-paperit

Eräänä iltana innostuin leikkimään scrapbook-papereiden ja paperiveitsen kanssa. Scrapbook-paperit ovat oikeastaan liian paksuja perinteiseen silhuettitekniikkaan, jossa käytetään ohuempaa, ja useimmiten yksiväristä, mustaa, paperia. Ajattelin kuitenkin, että ronskimpi leikkausjälki voisi näyttää kivalta ja korostin ronskia jälkeä lisäämällä osaan kuvioista valkoista gessoa, jolla saa lisää tekstuuria.

Inspiraatiota sain luontoaiheisia valokuvia selaamalla, sisustusliikkeestä hankitusta teemukinalusesta ja omista visioista.

Kuten flamingokuvasta huomaa, luonnostelen kuvan paperille ja leikkaan piirrosjälkien perusteella. Itse käytän leikkaamiseen paperiveistä, Fiskarsin ns. sormiveistä, mutta tiedän, että monet leikkaavat mieluummin terävillä saksilla. Varsinainen oikea puoli on se, jossa piirrosjäljet eivät näy eli flamingojen toinen puoli.

En tiedä, huomaako sitä, mutta tähän joutseneen sain inspiraation Marzulin scrapbook-sivusta.

Näissä on jotain sellaista, joka tuntuu omalta ja luontevalta. Gesson rakeisuus ja paperinleikkauksen jäljet jotenkin sopivat näihin, kun ei tavoittele liian tarkkaa tai hiottua tulosta. 

Kesä

Tällä viikolla oli ihana Leikkaa ja liimaa ja tänään pääsin purkamaan tapahtumassa jaetun, ylenpalttisen lahjakassin sisältöjä omaan askartelukaappiin. Tein kassin sisällöstä pari sivupakettia eli perästä kuuluu.. Myös tapahtuman tunnelma ja innostus kantavat eteenpäin.

Monen skräppääjän kanssa on pohdittu viime aikoina kortteilun ja skräppäämisen eroa: onko niillä eroa, mikä se on ja niin edelleen. Omat ajatukseni mahdollisen eron suhteen ovat jäsentymättömiä. Itse tehtyjen koristeiden väkertäminen on minulle mahtava rentoutumiskeino. Ehkä kortteilussa on jotain samaa? Skräppäys on kuitenkin enemmän oma juttuni ja skräppääjä kun olen, käytin tässä ulkomaille matkaavassa kortissakin valokuvia. Ne ovat valokuvien mukana tulevia pikkuruisia indeksikuvia. Pahoittelut taas sensuroinnista.

Korttiin pääsi Sannikan kauan sitten tekemä kukka, joka on hapollisen materiaalin takia odottanut nimenomaan korttia tai vastaavaa. Nurkan takana odottaa kesäloma ja vielä lähempänä on juhannus, joten olen toiveikas, että askarteluaikaakin löytyy. Jännittävää, ihanaa kesää jokaiselle!

Hämmentävää

Luulin pitkään, että minulla on paljon nauhoja. Se johtui siitä, että laitoin aina pienimmätkin nauhanpätkät puiseen rasiaan, jossa säilytän kaikkia nauhoja. Rasia oli sekasortoinen. Stacy Julianin väreihin perustuva järjestys sai minut käymään nauhat läpi ja huomaamaan, että niitä on oikeastaan aika vähän.

Nauhat, joita on jäljellä yli 10 senttiä, säilytän edelleen alkuperäisessä puurasiassa. Lyhyemmille jämäpätkille perustin kaksi kulhoa, jotka näkyvät ylimmässä kuvassa. Se on toiminut hyvin. Olen käyttänyt mitättömiä jämäpaloja niin paljon, että kulhoja on tällä hetkellä vain yksi. Ja puinen nauharasia on paremmassa järjestyksessä.

Keltaista ja vihreää

Ensimmäistä kertaa osallistun Ökömökön haasteeseen. Tykkään värihaasteista, sillä esimerkiksi keltainen ja vihreä eivät välttämättä ensimmäisenä muuten tarttuisi käsiin. Sivu on taas vinoon kuvattu, mutta oikeasti (melko) suoralinjainen. Sivussa käytetty valokuva on jonkin ajan takaa, mutta teksti liittyy myös tähän päivään. Se on minulle luonteva tapa skräpätä kuvia, joiden ottamishetken alkuperäistä tunnelmaa en enää tavoita.

Taas kerran materiaalit ovat kuuluisia mistä-lie-kaappien-pohjalta-löytyneitä, joten en osaa kirjoittaa tarvikelistaa. Pahvikoristeet ovat uudempaa American Craftsia ja vihreä kartonki Bazzillin.

Sivussa on myös yksityiskohta, nauhakukka, joka ei ole itse taittelemani, mutta ehdottomasti opeteltavien asioiden listalla. Youtubesta löytyy kymmenittäin videoita hakusanalla "ribbon flower"... Kun perustekniikan oppii, kukkia voi taitella loputtomasti.

Voittaja

Aakkoset ym. matkaavat vastaukselle kymmenen eli Veeruliiru, otathan yhteyttä!

Melkein mustavalkoista

Osallistun tällä sivulla Inspiroidu-haasteen haasteeseen 110. Mieletöntä, että Inspiroidu on päässyt jo näin kunnioitettavaan ikään! Sivun tarinointi liittyy lelujen lisäksi työhön ja mielikuviin työstä. Valokuvassakin on siis lelu, vaikka se on alunperin ollut muuta kuin lelu.

Uuden koon opettelu jatkuu: tein minulle harvinaisemman 6*12 tuumakoon sivun. Idea tähän lähti Priman läpinäkyvästä kruunuteipistä, jota on teippirullassa paaaaljon. Tein teipistä "taustapaperin", johon käytin teipin taustalla ei-niin-mieluisen kuviopaperin valkoista taustapuolta. Aika kiva, vaikka itse sanonkin. Sivuun on pujahtanut mustavalkoisen lisäksi myös vähän vihreää eli vasemmalle koristeeksi jo käytetty aakkostarra-arkki, joka oli jo matkalla roskikseen sekä valokuvan yläpuolelle aakkostarra-arkin pisteitä ja pilkkuja.

Arvaatteko muuten, mistä materiaalista tuo kimaltava ötökkäkoriste on tehty? Kyseessä eivät ole aakkostarrat, mutta yhdenlainen uusiokäyttö kuitenkin.

Teemakuukauden summaus

Toukokuun Jämäkirjaintarrat hyötykäyttöön -kuukausi on onnellisesti ohi. Opin asioita ja ahdistuinkin vähän. Askartelu tuottaa paljon roskia ja ylimääräisiä q-kirjaintarroja, jotka odottavat käyttöä. Hauskinta oli, että aloin pyöritellä jämäaakkostarroja nimenomaan materiaalina, ei aakkostarroina. Sama ajatus toimii tarvikkeen kuin tarvikkeen kanssa.

Hyödyllisin oivallus oli otsikoinnin miettiminen uusiksi. Omia suosikkejani jämäkoristetarroista tehdyistä koristeista ovat tarinointipilvet ja nämä kukat. Kukkiin on käytetty nollia (tai pienempiin pyöreähköjä kirjaintarroja), kuviopaperia ja toisen aakkostarrasetin i:n pisteitä keskelle. Ylimmästä kukasta otin kuvan ennen kuin pyyhin liimatahrat pois.

Tästä sinisestä huopakirjaintarrakukasta ajattelin tehdä nimilapun Leikkaa ja liimaa -tapahtumaan. Tosin tajusin vähän aikaa sitten, että olen tainnut tavata ainakin puolet tapahtuman osallistujista jo aikaisemmin. Ainakin onnistuin laskemaan yli 20 tuttua, jotka ovat tulossa tapahtumaan. Hauskaa!

Teemakuukauden voisin järjestää joskus myöhemminkin, ehkä syksyllä, toisesta aiheesta. Mielessä muhii pari ideaa. Lukisin myös todella mielelläni, jos joku toinen järjestäisi vastaavan teemakuukauden esimerkiksi nauhojen tai nappien käyttötavoista askartelussa. Mitähän yllättäviä koristeita esimerkiksi napeista voisi tehdä? Saa tarttua ajatukseen.

Lupasin myös järjestää arvonnan ja Minnakin sitä edellytti. Muuten, Minna, Brad Bitt -niitit tulivat onnellisesti perille, suurkiitos niistä.

Palkintona on siirtokuva-aakkosia, tarroja, nappeja ja nauhanpätkä ja vastausaikaa on 8.6. iltamyöhään asti. Osallistujilta toivon vastausta siihen, mikä on osoittautunut parhaaksi tavaksi leikellä kirjaintarroja uusiksi. Itse leikkaan aina d- ja b- kirjaimet a-kirjaimiksi ja x-kirjaimen usein k-kirjaimen osiksi. Mitä leikkaamistapoja itse hyödynnät (tai hyödyntäisit, jos aakkostarrojen käyttö ja muokkaaminen ei ole sinulle tuttua)?

Inspiroituminen

Uusin Inspiroidu-haaste pyysi tekemään jotain yhdelle reunalle. Leikkasin oman paperin yläreunan kuviopaperin muodon perusteella ja lisäsin reunoille mustetta. Antaa elävyyttä sivulle. Saman yläreunan alta pilkistää toinen tarinointilappu.

 
Tässä sivussa on itse tehtyjä koristeita, joissa on käytetty kangasta. Luin vähän aikaa sitten vinkin, että Martha Stewartin kuvioleikkurit leikkaavat tavallista kangasta, joka on käsitelty tarpeeksi kovaksi eli paperimaiseksi. Minulla ei ole sopivaa leikkuria, eikä kankaan kovittamiseen tarkoitettua ainetta (edes tärkkiä), joten...

...liimasin paperille kangasta, annoin kuivua ja leikkasin perhosia vapaalla kädellä. Lisäsin lopuksi mustetta reunoille. Osa perhosista on aika pieniä ja kivoja, osa ehkä liiankin shabby (kuten ylimmässä kuvassa). En tiedä, onnistuisiko leikkurilla, jos olisi sopivasti kovitettu kangas. Hiukan hirvittää, että leikkuri voisi hajota.

Sivussa on myös Sannikan opastuksella taivuteltu kukka, jonka perusidea on sama kuin tässä. Niin ihana! Sivusta on sensuroitu kasvojen lisäksi papan etunimi. Päädyin siihen, että jos teksti on sinä-muodossa tulevaan albumiin, isi on sanavalintana etunimeä parempi. Myös kyseinen isi oli sitä mieltä. Ai niin, inspiroiduin myös tekemään sivun 6*12 -tuumakoossa, koska minulla on runsaasti sen kokoisia muovitaskuja, mutta ei yhtään 12*12 koon muovitaskua jäljellä. Auts! Pitänee opetella uutta kokoa. Sivupohjaan olen saanut inspiraatiota ruotsalaisesta Scrapbooking m.m. -lehdestä, sillä 6*12 -koon lisäksi myös kaarevat muodot, varsinkin otsikoissa, ovat minulle hankalia.