Ihan itselle (just for myself)

Rentoutuminen ja jämäpaperien käyttö jatkuu muffinssikortin merkeissä. Tämäkin on aika pieni ja kortissa on käytetty Inspiroidu-blogin arvonnasta voittamaani pilkkunauhaa, joka pyöri pöydälläni odottamassa käyttöä. Nauha on tosi kaunis! Erilaisia haaraniittejä (brads) on monta ja toki ikisuosikkiani Basic Greyn lankaa (fibres). Muffinssit olen leikannut ihan vapaalla kädellä.

Tämän kortin tarkoitus on ainoastaan piristää itseäni. Tästä tulee todennäköisesti kirjanmerkki, vaikka kortti ei olekaan perinteisen kirjanmerkin muotoinen.

Hattukortteja (hat cards)

Raskaan ja väsyttävän työviikon jälkeen halusin väkertää jotain pientä ja kaunista. Tein hattukortteja. Näiden kummankin korkeus on noin 2 senttiä. Hatut leikkasin ihan vapaalla kädellä. Korteissa on käytetty myös liituvärejä (chalk).

Hattukortteihin voi käyttää pienenpieniä paperin- ja nauhanpalasia, jotka ovat jääneet ylimääräisiksi muista projekteista. Tällaisia olisi kiva tehdä esim. kesäisten juhlien kutsukorteiksi.

Siivu (slice)

Olen lueskellut viime aikoina leikkaus- ja kohokuviointilaitteista kuten Cuttlebug, Cricut jne. ja yrittänyt päättää, minkä niistä haluaisin (jos haluaisin).

Etsintäkierroksellani törmäsin Making Memoriesin laitteeseen Slice. Laite vetosi minuun nimenomaan sen takia, että siinä voisi käyttää pieniäkin paperinpalasia. Kuulostaa ihan minulle tarkoitetulta laitteelta. :)

Vielä en ole selvittänyt, tuleeko laite Suomen markkinoille, mutta tässä uteliaille linkki laitetta esittelevään You Tube -videoon.

Ja lisää postia (and more mail)

Tänään todella oli hyvä postipäivä, sillä sain myös Inspiroidu -blogin haasteesta voittamani tarvikkeet. Suuri kiitos Ellis & haasteblogi ja ihanaa, miten monet ovat innostuneet osallistumaan haasteisiin.

Tämä palkinto on samalla tavalla hauska kuin haasteet eli pääsen kokeilemaan jotain uutta. Ideoin jo noiden leimasimien käyttöä. Taidan tehdä niillä tekstilaatikon (journaling) reunoja johonkin scrapbook-sivuun. :)

SAY:n postia (got mail)

SAY:n posti piristi töistä palatessani. SAY:n kirjeestä löytyi useampaa erilaista paperia, kolmea erilaista nauhaa (näkyvät kuvassa huonosti), tarroja, siirtokuvia, kauniita nappeja, leikattuja kuvioita, metallinsävyisiä ympyröitä ja vihreää teetä sekä SAY:n tekemä kesäinen kortti.

Tykästyin erityisesti noihin siirtokuviin, ne jotenkin vetoavat minuun. Kaikelle keksin varmasti käyttöä. Kiitos SAY! Olen jo miettinyt kiitosmuistamista sinulle sitten, kun SAY-rinki päättyy, mutta lisää siitä kuukauden kuluttua. :)

Viikonlopun toinen scrapbook-sivu (something else I did over the weekend)

Tässä on toinen tänä viikonloppuna tekemäni scrapbook-sivu. Tämä on tosi pieni, tuumissa kokoa 6*6 (noin 15*15 cm). Olen tyytyväinen, että tajusin ottaa kuvia duploista ja tehdä niistä scrapbook-sivun. Legot ovat asia, jonka muistaa ikuisesti, mutta ei kuitenkaan muista.

Olen myös iloinen, että uskalsin vihdoinkin kokeilla tämäntyyppistä sivun rakennetta. Luulen, että jaan joskus toistenkin scrapbook-sivun samankokoisiin ruutuihin. :)

Neljäs inspiroituminen (another challenge)

Tässä on vastaukseni Inspiroidu-blogin neljänteen haasteeseen. Tämänkertainen haaste liittyi nimenomaan tekstiin. Pakko myöntää, että tekstin tuottaminen (journaling) ei ole minulle yleensä ongelma. Pikemminkin sanojen ja kuvien yhdistäminen on se, mikä minua alunperin kiehtoi koko harrastuksessa. En ota paineita scrapbooking-sivujen tekstistä: kirjoitan mitä mieli tekee ja juuri se vapaus on scrapbooking-harrastuksessa kivointa. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa skräpätä.

Oli miten oli, halusin tällä kertaa tehdä vähän erityylisen sivun. Haasteissa kivointa on, että voi kokeilla eri juttuja -- aina siitä jää jotain mieleen. Nyt sommittelu, kuvien muoto ja räväkät värit olivat ne asiat, joissa tein...hmm... kokeiluja. Sivussa on käytetty myös sekä vaaleanpunaista akryylimaalia että vihreää liituväriä (chalk). Useimpien tarvikkeiden alkuperää en muista, mutta paperit ovat Tildan (pilkullinen), Sassafras Lassin (sateenkaaripaperi ja sen kääntöpuoli, jossa on sydämiä) sekä Making Memoriesin (journalingpaperi).

Ja huom. toki useimmissa scrapbook-sivuissani on läheisten ihmisten kuvia, en skräppää vain esineistä ja asioista (niin kuin tätä blogia seuraamalla saattaa helposti luulla). :)

Voitin sinisen kammoni (why don't I like blue)

Olen huomannut, että en yleensä valitse sinistä tai vaaleansinistä paperia, mutta haa: olen voittanut sinisen kammoni. Tein tämän hiuspinni- ja korurasian prinsessaikäiselle. Kaikki tarvikkeet löytyivät valmiiksi kotoa, rasia oli itse asiassa menossa pahvinkeräykseen. Varsinainen rasia oli alunperin puuterin säilytysrasia, päällystin sen kolmella erisävyisellä paperilla ja pitsillä, nauhoilla yms.

Itse asiassa varsinkin monet scrapbooking-tarvikkeiden pakkaukset ovat niin hienoja, että en niitä raaski heittää pois, vaan mietin, tulisiko niistä materiaalia johonkin muuhun.

Olen ihan superihastunut noihin Making Memoriesin kolmiulotteisiin kukkiin (dimensional glitter stickers). Vastaavia voisi toki askarrella itsekin..

Tein Moo-kortin (made a Moo)

Lupasin joitain viikkoja sitten tehdä teeaiheisen Moo-kortin. Tässä sellainen on. Tämä on kokoa 2,8*7 cm kuten myös aiemmin tekemäni Moo. Näiden korttien mittakaava vetoaa minuun kovasti, ne ovat sopivan pieniä.

Luettavaa (something to read)

Arkiset, pienet asiat ja niiden kertomat tarinat ovat minulle ehkä tärkein asia scrapbooking-harrastuksessa. Toki teen sivuja myös "isoista asioista", kuten juhlapäivistä, mutta yritän skräpätä myös pienistä yksityiskohdista.

Nic Howardin kirja That's life kiinnosti minua nimenomaan tästä syystä. Kirja on aika ohut ja pehmeäkantinen, ja sen perusidea on opettaa huomaamaan yksityiskohtia. Kirjassa on scrapbook-sivuja mm. kotitöistä kinastelusta, omista aamurutiineista, lankapuhelimista (!).

Oma suosikkini on sivu pyykin ripustamisesta. Sivun teksti on kuvaus kaikesta siitä arkisesta, mitä pyykin ripustaja ajattelee pyykkikoneen tyhjentämisen aikana: siis ajatusvirrasta, joka ei ole välttämättä kovin selkeää.

Kirja keskittyy nimenomaan scrapbooking-sivujen aiheisiin ja tekstiin. Esim. tekniikkavinkkejä kirjasta ei löydä. Jos arkinen kiinnostaa, tämä on kiva kirja. Kirjan esimerkkisivut ovat tosin selkeästi henkilökohtaisia, ja niistä huomaa, että kirjan kirjoittaja (kuten myös monet lukijat) elää elämänvaihetta, jossa hänellä on taapero- ja ala-asteikäisiä lapsia. Toki ideoita voi soveltaa myös toisenlaiseen aikaan omassa elämässä, mutta tiedoksi joka tapauksessa. :)

Teen varmasti pari sivua tämän kirjan innoittamana.

Postia SAY:lta (got mail)

SAY lähetti minulle kuukauden puolivälin yllätyksen, joka oli käsin tehty penaali tai pussukka. Kiitos! Keksin sille jo käyttöä eli laitoin siihen askartelukäyttöön tarkoitetut tussini, jotka näkyvät myös kuvassa. Oli juuri sopivan kokoinen.

SAY:n postissa oli myös kaksi irtonaista kukkaa, karkkeja ja keijukaiskortti. Hauska sattuma, että viikonloppuna juuri katsoin keijuaiheista paperia ja mietin, voisiko siitä tehdä SAY:lle kiitoskortin sitten kun rinki loppuu. Vielä en tiedä, minne kiitoskortti pitäisi lähettää, sillä postileima oli tällä kertaa erilainen kuin viimeksi..

SAY:lle ja käsityötaitoisille myös terveisiä: Yhdysvalloissa käsin tehdyt kukat ovat tosi suosittuja tällä hetkellä, esim. nämä ja muut vastaavat. Eli sinne vaan, Amerikan markkinoille! :)

Kolmas haaste (third challenge)

Tämänviikkoinen isnpiroidu-blogin haaste oli minulle hiukan ongelmallinen. En ollut kovinkaan kulmikkaalla tuulella. :) Päädyin siis leikkimään kulmien ja pyöreiden muotojen kanssa, tällä kertaa tehden sivun todella käytännöllisestä aiheesta.

Olen ihaillut toisten reseptiaiheisia scrapbook-sivuja ja ajattelin, että voisin täyttää hiljalleen 6*12 tuuman (eli 30,5*15,2 cm) kokoisen albumin leivonta-aiheisilla resepteillä. Tässä yksi sivu ko. albumiin.

Ainut asia, joka minulle oli selvää heti haasteen näkemisen jälkeen, oli että käytän näitä aakkosleimasimia. Nehän ovat kulmikkaita. Asiassa on myös käytännön puoli: reseptialbumiin on helpompi ja halvempaa käyttää leimasinaakkosia kuin aakkostarroja. Tällä kertaa käytin leimasimiin musteen sijasta tussia eli ”väritin” leimasimen ennen kuin painoin sen paperiin. Toimii niinkin.

Sivun valokuva on otettu tänä keväänä eli siltä osin en vastannut haasteeseen. Muuten tässä ei ole mitään sen ihmeempää kerrottavaa, paitsi että onnistuin tekemään vaaleansinisen sivun, mikä on tosi harvinaista. Resepti on Martha Stewartin tv-ohjelmasta, Suomen oloihin sovellettuna. Nam!

Tarvikkeet:

Taustapaperi Making Memories (Glitter Solid Aqua), pikkupilkullinen paperi Basic Grey (Dasher Snowfall Ice Blue), pyöreä paperi muistaakseni myös Making Memories (vai onko?). Pyöreä kukkatarra Making Memories, vaaleanpunainen valokuvakulma American crafts, sulut ja vaaleanpunainen pikkukukka American Crafts –aakkossetistä. Vaaleanpunaista akryylimaalia. Aakkosleimasimien valmistajasta minulla ei ole enää aavistustakaan, samoin kuin violetin kuultopaperin tai muiden pienten paperinpalasten. Valokuvakulmia on helppo leikata myös itse pienistä paperinpaloista kuten tuo keltainen.

Heräteosto (impulse buy)

Käytän kiinnittämiseen useimmiten kaksipuolista teippiä. Joskus liimakynää, liimatäpliä tai kuultopaperille tarkoitettua liima-arkkia (Glue dots invisi dots for vellum).

Eilen vastaan käveli kuitenkin Xyronin tarrakone, joka maksoi vain 7,5 euroa. Toimii hyvin esim. kuviopaperista leikattujen kuvioiden, esim. kukkien tai aakkosten kanssa. Kaksipuolinen teippi sai kaverin. :) Laite on sitäpaitsi mielestäni söpö.

Kloriittikokeiluja (stamping with bleach)

Tämä ei oikeastaan ole kortti, vaan osa isompaa lahjaa. Halusin tämän kuitenkin esille, koska kokeilin itselleni uutta tekniikkaa: kloriitilla leimaamista. Kloriitti on sitä tavallista, siivous- ja pyykkikäyttöön tarkoitettua eli kannattaa olla varovainen, että kloriittia ei joudu muualle kuin leimasimeen. Itse kaadoin kloriittia talouspaperista taittelemaani "tyynyyn", joka toimi tällä kertaa leimasintyynynä.

Kloriitti tekee muuten tosi erilaista jälkeä eri paperilaaduille, joten kannattaa kokeilla useampaa paperia. Tällä kertaa valitsin itse tietoisesti värin, jota en yleensä käytä eli violetin.

Järjestäminen jatkuu (organizing continues)

Kirjoitin aikaisemmin askartelutavaroitteni järjestämisestä. Pakko myöntää, että järjestämisprojekti jatkuu -- todennäköisesti loputtomiin. Yritän kuitenkin aina silloin tällöin. :)

Minulle haasteellisin säilytettävä ovat kaikki pienet ihanat asiat: napit, kukat, koristeet ja kaikki sellainen. Keittiöstä löytyi kuitenkin ratkaisu ja tällä kertaa idea ei ole mistään kirjasta, vaan ihan arkinen oivallus. Järjestin konvehtimuotteihin kaiken pienen ja ihanan, ja ne voi tarvittaessa nostaa tälle pienenpienelle tarjoilukäyttöön tarkoitetulle telineelle. Kaunista, terveellistä, ja kaikki löytyi jo valmiiksi kotoa.

Nappeja etsimässä (looking for buttons)

Sain kutsun työkaverin häihin ja pitäähän lahjan yhteydessä olla kortti. Punainen on lahjansaajaan liittyvässä maassa ilon ja juhlien väri, siksi näin paljon punaista.

Kortin söpö kukkanappi on löytö ihan tavallisesta nappikaupasta. Otan talteen myös vaatteista irronneet ja ylimääräiset napit ja toki olen joskus ostanut scrapbooking-käyttöön tarkoitettuja nappivalikoimiakin. Mielelläni ottaisin kuitenkin myös vinkkejä vastaan. Onko jossain olemassa erityisen kiva nappikauppa?

Ja toinen... (and another...)

Tässä vielä toinen, tällä kertaa superyksinkertainen sivu haasteeseen. Tämä on kokoa 6*6 tuumaa eli noin 15 * 15 senttiä ja poikkeuksellisesti tässä ei ole lainkaan varsinaista tekstiä (journaling). Olen ajatellut tehdä itselleni pikkualbumin asioista, jotka tekevät minut onnelliseksi. Sivuille ei tule kuin yksi sana per sivu, kuten tässä.

Tarvikkeet:

Vaaleansininen ja vihreä paperisuikale Fancy Pants Key lime pie -paperista, tummemman vihreä paperisuikale Daisy D (Capri). Aakkostarrat American crafts. Nappi Basic Grey, kukka leikattu KI Memories Lace Cardstock –arkista.

Toinen haaste (second challenge)

Tämä haastesivu oli samaan aikaan helppo ja hankala. Kuvat valitsin ja rajasin nopeasti. Samoin paperin valinta oli helppo: taustapaperi toistaa mielestäni hyvin kuvien taustavärejä, ja kaksipuolisessa paperissa on aina monta mahdollisuutta. Varsinainen asettelu sen sijaan tuotti päänvaivaa.

Tällainen ”palkkitekniikka” on minulle tuttu, mutta en itse yleensä rakenna sivuja tällä tavalla. Olen tottunut kehystämään valokuvat toisen värisellä paperilla tms. (matting the photos), ja nyt kuvia oli tarkoitus käyttää sellaisenaan. No, käsittelin kyllä valokuvien reunat vaaleanpunaisella musteella. :)

Yhden sanan korostamiseen käytin tarkoituksella eriväristä paperia. Kukat ovat itselleni tärkeä, muistoja herättävä asia – siksi niitä ei sivun tekstissä tarvitse sen kummemmin selittää. Sivun koko on minulle luonteva 8,5*11 tuumaa eli noin 21,5 * 28 senttiä.

Kokeilen mielelläni tekniikkaa kuin tekniikkaa ja asettelua kuin asettelua. Aina siitä jää jotain mieleen. Suuri kiitos siis haasteblogista, tosi kiva katsoa millaisia sivuja osallistujat saavat aikaan!

Tarvikkeet:

Ylin ja alin paperisuikale Cosmo Cricket (Calamity Jane), toiseksi ylin ja toiseksi alin paperisuikale: sama Cosmo Cricketin paperi toisinpäin. Keskimmäinen paperisuikale Daisy D (Capri). Aakkostarrat ja strassit Around the Block (Font Dots). Napit Basic Grey, kiehkurat Tim Holtz grungeboard. Molemmat nauhat sekä sirkkarengas (eyelet) oman kaapin kätköistä.

Häpeämättömän romanttista (shamelessly romantic)

Joskus on kiva tehdä todella romanttisia kortteja. Nyt tarvitsin sellaisen lahjansaajalle, jonka lempiväri on vaaleanpunainen.

Suurin osa papereista on Tildan, kukat Making memoriesin kuten nauhan solkikin. Kirjaintarrat ovat American craftsin ja haaraniitit vähän sieltä täällä. Yläkulman sirkkarenkaatkin ovat oman kaapin kätköistä. Kullanvärinen nauha on kierrätysmateriaalia, se tuli jonkun vaattteen pakkauksen mukana.

Oma makuni ei ole aivan yhtä romanttinen kuin saajan, mutta uskoisin, että tämä kelpaa. :)

Kortti mummulle (card for my grandmother)

Joskus askartelutarvikkeesta tulee heti mieleen joku ihminen. Minulle Making memoriesin solki toi heti mieleen mummun ja halusin käyttää sitä kortissa hänelle. En usko, että muuten olisin valinnut solkea, mutta tämä on ihan mummuni näköinen. :)

Scrapbooking-tarvikkeita voi siis käyttää vapaasti kortteihin ja sama toisin päin.

Saatua postia (got mail)

Postilaatikossa odotti tänään postikortti. Kiitos SAY! Kivoja nuo "postimerkkikirjaimet". Alan muuten olla entistä vakuuttuneempi, että SAY:ni lempiväri on lila. :)

Ja lisää... (and here goes...)

Inspiroiduin selvästi scrapbooking-haasteblogista, sillä tänään olen tehnyt kolme sivua (ja huom. tänään on työpäivä..). Yksikään niistä ei ole haasteeseen, mutta tiettyjä juttuja jäi, kuten tässä sivussa kaksivärinen otsikko. Tämä on kooltaan 11*8,5 tuumaa eli noin 28cm*21,6cm.

Sivun tyyli on muuten ominta itseäni, mutta oranssin taustapaperin valitsin tarkoituksella. En
yleensä ikinä käytä oranssia, mutta tämä Fancy Pantsin paperi (About a boy) oli niin piristävän värinen, että oli pakko kokeilla.

Ominta itseäni tässä sivussa on varmasti tuon pienen taskun käyttö, jonne henkilökohtaisin teksti on piilotettu. Tykkään tosi paljon tehdä piilossa olevia juttuja scrapbook-sivuilleni. Taskussa on akryylista valmistettu, läpinäkyvä kuvio eli tag, johon kirjoitin punaisella tussilla. Taskuun työnsin myös kaappeja siivotessani löytyneen, kenkien mukana tulleen lappusen, josta ylipäätään sain idean tähän scrapbook-sivuun. Se ei todennäköisesti ole happovapaa, mutta taskussa se ei ole suorassa kosketuksessa valokuvan kanssa.


Ison sydämen leikkasin Rusty Picklen paperista (Grunge Hearts). Karttapaperin ja rantahiekkapaperin valmistajasta minulla ei ole aavistustakaan. Suurin osa koristeista ja ylemmät aakkoset ovat Making memoriesin. Ja kyllä, olen addiktoitunut kirjaintarroihin ja pikkuisiin koristeisiin. :)

Inspiroiduin (inspired by a Finnish scrapbooking challenge)

Ilahduin tosi paljon, kun löysin suomalaisen skräppäyshaasteblogin. Kun ensimmäisen kerran törmäsin scrapbooking-harrastukseen vuonna 2004, Suomessa lähes kukaan ei tiennyt mistä on kyse. Ja nyt on jo omia, suomenkielisiä haasteita! Mahtavaa!

Tehtävä oli perussivu: yksi valokuva, kaksivärinen otsikko, paikka tekstille ja vain muutamia koristeita. Yksivärinen tai lähes yksivärinen tausta ja kuviollinen paperi osittain kuvan alle revittynä.

Ehdin jo kysellä, voisiko sivun tehdä koossa 8*8, jossa mieluummin skräppään, mutta sitten päätin, että kyse on haasteesta ja teinkin sivun koossa 12*12. Pidän sitä kokoa itselleni yleensä liian suurena, mutta tykkään haasteista. :)

Aihe oli jo valmiiksi mielessä, ja värien valinta tapahtui vaiston varassa ja aiheen perusteella. Valokuvan olin jo valmiiksi teettänyt valkoisilla reunoilla, joten sitä ei tarvinnut erikseen kehystää. Haaste oli minulle sopiva, koska en yleensä hyödynnä tyhjää tilaa kovin taitavasti. Oli kiva tehdä sivu, jossa on vain vähän koristeita ja joka ei ole ihan ominta tyyliäni (vaikka kuitenkin on ihan minun näköinen).


Kuvasta sitä ei taida huomata, mutta hioin ruskean taustapaperin reunat hiekkapaperilla. Kaipasin niihin lisää elävyyttä. Taustapaperin valmistajasta minulla ei ole tietoa. Se on ihan yksivärinen, joten elävöitin sitä vaaleanpunaisella VersaMagic -musteella hankaamalla.

Piparireunainen, vaaleanpunainen paperi on Making Memories -valmistajan. Punainen kuviopaperi ja valokuvakulma ovat Daisy D'n. Pyöreät pahviaakkoset ovat Queen & co:n, vaaleanpunaiset aakkoset ovat American craftsin. Sirkkarenkaat (eyelets) ja pilkullinen haaraniitti ovat laatikoistani -- kukanmuotoisista sirkkarenkaista kiitos SAY:lle. Vaalean narun löysin pyykkiä lajitellessani ja pelastin scrapbooking-käyttöön.

Vihdoinkin äitienpäiväkortti (mother's day card at last)

Sain vihdoinkin tehtyä tämän vuoden äitienpäiväkortin. Äitini lempiväri on -- yllätys, yllätys -- vihreä ja hän harrastaa puutarhanhoitoa. Kortin malli on suomalaisen korttihaasteblogin tämän viikon haasteen inspiroima.

Kortista löytyy myös valokuva meistä, useamman sukupolven ajalta. Se on tuon saranoiden avulla avautuvan "kirjan" takana. Saranoiden käyttäminen on ihanaa! Olen kirjoittanut siitä aiemmin tarkemmin täällä.

Mosaiikkitekniikka (paper tearing)

Aurinkoisen ilman innostamana kokeilin itselleni uutta tekniikkaa, ns. mosaiikkitekniikkaa (paper tearing). Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kyse siitä, että eriväriset paperit revitään pienenpieniksi, suht samankokoisiksi palasiksi. Niistä sitten kootaan uusi kuvio. Hauska tapa käyttää paperin jämät!

Kortti on ATC-kokoa ja kokosin sen kaksipuolisen teipin avulla, johon paperinpalaset oli helppo kiinnittää. Alla oleva Daisy D'n paperi on vain antamassa taustaväriä valokuvaan. :)

En tiedä, käyttäisinkö tekniikkaa scrapbook-sivuissa. Ehkä, joissain tilanteissa. Muistan nähneeni pari vuotta sitten tosi hienon kesäaiheisen scrapbook-sivun, jossa tällä tekniikalla oli toteutettu uimarannan hiekka ja hiekkalinna.