Esimakua tulevasta

Sain juuri valmiiksi ihkaensimmäisen akryylista valmistetun (eli läpinäkyvän) scrapbook-albumin. Tadaa! Onnistuin siis voittamaan pelkoni akryylin läpinäkyvyyttä kohtaan ja päinvastoin innostuin siitä materiaalina. Tosi hauskaa, kun sama paperi tai kuva näkyy tarvittaessa useamman sivun ajan. Läpinäkyvyyttä voi hyödyntää haluamillaan tavoilla.


Tässä ikään kuin esimakuna albumin takakansi. Ajastan kohta viikonlopuksi jutun albumista, sillä tällä kertaa loppuviikkoni menee poikkeuksellisen ei-askartelullisissa merkeissä ja sähköpostin ulottumattomissa. :)

Harjoittelua

Niin paljon kuin tykkäänkin scrapbook-tarvikkeiden shoppaamisesta, joskus on kiva tehdä ihan itse koristeet. Saa ainakin juuri sen väriset koristeet kuin haluaa! Löysin netistä kahdet söpöt ohjeet paperi- ja huopakukkiin ja väkersin niitä vapaasti soveltaen pari omanlaista harjoituskappaletta. Sohin tarkoituksella kukkiin valkoista maalia ja mustaa tussia.

Fleur Fatale -blogi, josta huopakukkaohje on peräisin, oli muutenkin ihana tuttavuus. En itse lisäisi blogiini musiikkia, mutta en pahastu, jos taustalla soi PJ Harvey kuten eilen. :)

Linkkejä muihin kukkaohjeisiin otetaan ilolla vastaan.

Maatuskavaihdon koordinaatit

Huhuilin aikaisemmin, kiinnostaisiko ketään maatuskavaihto. Ainakin Sannika, Marie, Niina ja Veera lähtivät mukaan. Haluaisiko joku vielä hypätä mukaan?

Maatuskojen on tarkoitus olla noin 6-7 senttiä korkeita ja tällä kertaa ilman sisäkkäisiä pikkumaatuskoja, sillä ajatus on, että näistä voisi tehdä halutessaan esim. koristenauhan. Sovitaan siis, että maatuskan reunoille ja/tai ylös pitää pystyä tarvittaessa kiinnittämään sirkkarenkaan eli ei se kannattaa ottaa huomioon. Materiaali sinänsä on vapaavalintaista: paperi, pitsi, kangaspalojen hyödyntäminen, kaikki käy.

Entä värimaailma, pitäisikö sopia yhteisiä värikoordinaatteja (esim. punainen ja valkoinen tms.)? Montako maatuskaa kukin tekee vaihtoon? Kaksi vai neljä? Kommentoikaa.

Hienoa olisi, jos vaihto tapahtuisi marraskuun alkupuolella, 10. marraskuuta alkavalla viikolla. Tarkempia ohjeita sähköpostitse ensi viikon alussa. :)

Kunnianosoitus ja kiitoksia

Sain Maritalta hienon tunnustuksen. Se lämmitti kovasti. Kiitos Marita! Näissä palkinnoissa on hauskaa muun muassa se, että niiden kautta huomaa, ketkä omassa blogissa käyvät..

Itse en osaa jakaa palkintoa eteenpäin, sillä en osaa enkä halua erotella, mitkä blogit tunnustuksen erityisesti ansaitsisivat. Lähetän palkinnon yhteisesti jokaiselle scrapbooking-blogille. Niiden olemassaolo on minulle suuri inspiraation ja ilon aihe.

Ja sitten pieni tunnustus. Vähän aikaa sitten kyselin muiden lähipiirin suhtautumisesta skräppäykseen ja valitin samalla, että en ole saanut omia kavereitani innostumaan skräppäyksestä. En tiedä, onko minulla asian kanssa mitään tekemistä, mutta tunnen lokakuussa perustetun askartelublogin kirjoittajan myös "livenä". Tästä se alkaa!

Valokuvakehyskokeiluja

Päädyin hetken mielijohteesta rakentelemaan valokuvakehystä. Oikeastaan halusin kokeilla tekniikkaa, jossa leimaamiseen käytetään akryylileimasimen taustapuolta. Siis sitä puolta, joka normaalisti kiinnitetään akryylipalikkaan tms. Tarttuihan se leimasin niinkin päin ja tällä tavalla voi leimata vaaleamman taustan, jonka päälle sitten voi leimata leimasimen "oikealla puolella" (toimii tasaisen muotoisilla leimasimilla kuten nuo kukat). Ylemmän kuvan kaksi ympyrää on tehty tällä tavalla.


Valokuvakehyksen saa seisomaan taustapuolen avulla. Sitä voi käyttää myös seinällä tai pöydällä, kuten ylimmässä kuvassa. Kahden osan saranana olen käyttänyt apteekin teippiä, joka näkyy kuvassa. Joustavaa ja kestävää. :)

Vaihtelun vuoksi

Leikin vaihteen vuoksi Scrapbook Factory Deluxe -ohjelmalla. Halusin tehdä tähän blogiin uuden yläpalkin.

Samalla tein tulevia hybridisivuja (tai vaikka joulukalenteria) varten "taskun", joka näkyy yllä. Hybridi- tai sekaskräppäyksessä hyödynnetään sekä tietokoneella tehtyä että "perinteisiä" skräppäystarvikkeita. Tasku on tarkoitus leikata ja taittaa mustia viivoja hyödyntäen. Tämän saa vapaasti printata omaan käyttöön! Muuta ensin siihen kokoon, jossa taskua tarvitset.

Ihan tarpeeksi ronskia

Inspiroidu-blogin tämän viikon haaste oli suuresti arvostamani Pikkuhelistimen käsialaa. Kuvien käsittely esim. hiekkapaperilla on minulle tuttua puuhaa, samoin maalin käyttö valokuvissa. Päätin siis tällä kertaa kirjoittaa tekstin kuvan päälle, koska se on minulle haasteellisempaa kuin "normaali" kuvan käsittely ronskin ottein. Hiekkapaperia hyödynsin myös, se sopii hyvin sivun aiheeseen..

Olen kolmekymppinen: siis sen ikäinen, että kosmetiikkaosastolla minulle yritetään myydä "ikääntymisen ensi merkkejä" vastaan tarkoitettuja tuotteita. Kuivan ihoni takia olen käyttänyt silmänympärysvoidetta jo aika nuoresta. Siitä sivun aihe -- tai oikeastaan omasta, tämän hetkisestä suhteestani vanhenemiseen. Tämä liittyy oikeastaan samaan tematiikkaan kuin viime viikon Inspiroidu-sivuni eli aikaan juuri nyt, tällä hetkellä.

Sivusta oli hankala ottaa kuvaa mm. sen takia, että siinä on käytetty Pink Paisleen kalvoa. Minulla oli aikaisemmin joku ihme kynnys kalvojen käyttämiseen skräppäämisessä, mutta tunnun ylittäneen sen. :)


Uusi, nimenomaan valokuviin kirjoittamiseen tarkoitettu kynäni pääsi tämän sivun yhteydessä käyttöön ja osoittautui loistohankinnaksi. Ei suttaa, on happovapaa ja tarttuu hyvin valokuvan pintaan.

Tarvikkeet:

Isot aakkostarrat Adornit (Foam Alphabet Stickers), lipputarrat EK Success (Ticket Stickers). Taustapaperi Fancy Pants (The Daily Grind, Chalkboard), vaalea paperisuikale Fancy Pants (The Daily Grind, Strips). Puukuvioinen kalvo Pink Paislee (Spring Fling, Transparent Overlay). Pitsi Ihan Pienestä Putiikista. Valkoiset siirtokuvat Cosmo Cricket (So Precious). Käytetty myös nitojaa, hiekkapaperia, vihreää akryylimaalia ja sinistä mustetta.

Ei niin vakavaa

Olen jo pitkään suunnitellut scrapbook-tekniikalla toteutettavaa satukirjaa, jossa seikkailee päähenkilönä sadun lukija. Siis valokuvien leikkaamista ja sijoittamista niin, että päähenkilö on itse mukana sadussa. Tämän tyyppistä tai tämän, mutta itse tehtynä.

Vähän aikaa sitten tajusin, että voinhan tehdä ensin yhden sivun tai oikeastaan taulun. Tässä on paljon kolmiulotteisuutta: linna on koholla ja niin edelleen. Köyden avulla pääsee kiipeämään torniin tai voi sillä varmaan myös metsästää.

Tarkoitukseni on kehystää tämä valkoiseen kehykseen, vaaleanpunainen paperi ei ole osa taulua. Pahoitteluni siitä, että kuvan henkilön erittäin innostunut ja hauska ilme on sensuroitu, ilme vaikuttaa paljon sivun lumoon. :)


Tässä on käytetty Starving Artists -leimoja ja muun muassa glittermaalia. Oli kivaa, ja tämä sivu tuntuu olevan suosittu, sillä päähenkilö onnistui löytämään sen ennen kuin ehdin kehystää ja juoksi näyttämään sitä innoissaan, "katso, katso". Suosittelen tekniikkaa esim. syntymäpäiväkortteihin ja joululahjoihin -- tällä tavalla voisi tehdä vaikka kuinka sadunomaisia kortteja!

Paperit haltuun

Hankin pari viikkoa sitten Paperellasta muovisen kansion 12*12 -tuumakoon papereille. Olen tosi tyytyväinen. Kansio oli edullinen ja omiin tarpeisiini juuri sopivan kokoinen. Olen aiemmin katsellut Cropper Hopper -säilytysjärjestelmää, mutta pelkäsin että se kaatuilisi, koska papereita on rajallisesti.

Tähän sain 12*12 -koon paperit järkevästi, kansio on tukeva ja papereita on helppo selailla. Ihanaa, kun eivät enää rypisty kaapin reunassa.

Ennen ja jälkeen

Työkaverini on jäämässä äitiyslomalle ja tein hänelle kaksipuolisen kirjanmerkin. Hänen olonsa ei juuri nyt ole kovin hehkeä, joten valitsin tarkoituksella kääntöpuolelle aurinkoisempia värejä. Kyllä se siitä, ihan varmasti...


En tosin tajua, miten onnistuisin ottamaan edes puolisiedettäviä kuvia. Pimeä tulee niin aikaisin.

Onneksi maatuskavaihto onnistuu! Siihen ehtii vielä mukaan.

Maatuskavaihto?

Paper Crafts -lehden tuoreimman numeron ja Sannikan blogin joulukuisen kirjoituksen innostamana aloin tehdä maatuskakortteja. Näitä on tosi kiva tehdä: ovat hyvä käyttökohde pienille paperinpalasille.

Maatuskojen innostamana huhuilen, kiinnostaisiko ketään maatuskavaihto. Olisi kiva nähdä, miten erilaisia maatuskoja muut ovat saaneet aikaiseksi. Tekisin vaihtoa varten uudet maatuskat (nyt onnistuin sotkemaan ylemmän kortin valkoisia koristeita, eikä kortista ole enää lähetettäväksi). Nämä ovat noin 6-7 senttiä korkeita, ja näistä voisi tehdä loppujen lopuksi esim. lorupussin kortteja, koristenauhan tai kirjanmerkin, ihan miten haluaa.

Palataan tarkempiin koordinaatteihin (aikatauluihin, kokoon ym.), jos kiinnostuneita ilmaantuu. :)

Syksyinen inspiroituminen

Inspiroidu-blogin tämän viikon haaste liittyi luontoon. Minulle ei jäänyt paljon valinnanvaraa, sillä skräpättävien valokuvien paksussa pinossa oli tasan yksi luontokuva. Siitä siis aihe!

Otin kuvan pihlajanmarjoista pari viikkoa sitten, koska minulla on niihin liittyvä muisto lapsuudesta. Tämä oli hyvä mahdollisuus hyödyntää se. Sivussa on käytetty kulmanpyöristäjää ja akryylimaalia: tavoittelin hiukan sellaista perinteisen television mallista muotoa. :)


Minulle uusi tarvike oli Bazzillin vaalenvihreä tylli, johon olen aivan ihastunut. Se pehmentää sivun otsikkoa ja mietin parhaillaan tyllille erilaisia käyttötarkoituksia. Jos joku on hankkinut tai aikoo hankkia tylliä jossain eri värissä ja haluaa vaihtaa osan vaaleanvihreään, olisin tosi innostunut vaihtoon (rullassa on niin paljon, että siitä riittäisi myös vaihtoon). Siis esim. yksi kolmasosa rullasta. Olisi superkivaa kokeilla tylliä myös muun värisenä!

No, oli miten oli, sivusta löytyy myös tavallista isompia sirkkarenkaita ja tällä kertaa nimenomaan valokuvan kohdalla. Ja ommel ei ole oikeasti ommel, vaan siirtokuva.


Tarvikkeet:

Aakkostarrat Pink Paislee (Fashion Script), kuviopaperi Basic Grey (Fruitcake, Snowed In/Wintermint), yksivärinen paperi My Mind's Eye (29th Street Market). Tekstipalkit K & Company (Wild Saffron), siirtokuva K & Company (Stitches / Transfers to Go). Tylli: Bazzill, punaiset sirkkarenkaat We R Memory Keepers. Käytetty myös kulmanpyöristäjää, vihreää akryylimaalia ja vaaleaa helmiäismaalia sekä vihreää liituväriä.

Joka vuosi yhtä aikaisin

Kauhistuin viime viikolla kovasti, kun Paper Crafts -lehden uusin numero tipahti postiluukusta. Joko taas? Kuinka aikaisin joulun teemanumerot oikein tulevat?

Joka vuosi yhtä aikaisin, tiedän, mutta itse en ole tänä vuonna vielä päässyt jouluaskartelun tunnelmaan. Monessa blogissa olen nähnyt toinen toistaan hienompia joulukortteja, joten tiedän, että monet ovat jo aloittaneet. :)

Jos ja kun jossain vaiheessa innostun taas jouluaskartelusta, haluaisin jollekin näistä kursseista. Kunpa vielä näkisi esimerkkitöitä kurssien aikana toteutettavista projekteista, niin osaisi valita.

Otsikko pystyasennossa

Inspiroidu-blogin tämän viikon haasteessa kehotettiin kääntämään otsikko vaihteeksi pystyasentoon. Väkersin tätä eilen illalla, raskaan työviikon päätteeksi. Elän niin sanottuja ruuhkavuosia ja välillä myös todella tuntuu siltä. :) Siitä siis tämän sivun aihe.

Olen ottanut kuvan kädestäni pari kuukautta sitten, hetken mielijohteesta. Nyt kuva pääsi skräppäyskäyttöön. Skräppäys on parhaimmillaan työkalu, jonka avulla pystyy pysäyttämään ajan hetkeksi ja miettimään arkea juuri nyt. Ajattelin sivua tehdessäni myös 81-vuotiaan mummoni käsiä ja sitä, miten jokaisen elämänvaiheen kiireet kannattaa taltioida ylös.


Sivussa on pieniä juttuja, jotka avautuvat vain minulle. Esimerkiksi tuo samettikankaan palanen, joka on hiukan kohollaan sivusta, pienemmän valokuvan kehyksenä. Se on pala kankaasta, josta joskus haluan ommella jotain kivaa.


Tein sivun sillä ajatuksella, että leimatut ja glittermaalilla käsitellyt perhoset symboloivat ikään kuin sitä, mitä pidän kädessäni piilossa: aurinkoisia vapaapäiviä, aikaa lukea muitakin kuin töihin liittyviä kirjoja (ei valitettavasti tällä viikolla), ommella jotain, termospullollista teetä.. Niitä juttuja, jotka eivät ole mahtuneet viimeiseen 48 tuntiin.

On muuten ollut poikkeuksellisen kivaa ja terapeuttista lukea muiden lähipiirin asenteesta skräppäämiseen. Keskustelu jatkukoon. :)



Tarvikkeet:

Taustapaperi Jenni Bowlin (Tangerine Dream), valkoinen kartonki Bazzill, punaiset paperisuikaleet Daisy D (Antique Shop Floral). Aakkostarrat Doodlebug (Just My Type) ja Cosmo Cricket, tekstipalkki, jossa tähti: Jenni Bowlin, vihreä nauha Basic Grey. Numeroleimasimet ja perhosleimasin ostettu aikoinaan Sinellistä. Kukkakuvioinen samettikangas ostettu tästä kaupasta (on muuten todella hieno kangasosasto, hiukan piilossa liikkeen yläkerrassa). Sivuun käytetty myös vihreää akryylimaalia, punaista mustetta, punaista ja mustaa tussia sekä glittermaalia.

Skräppäys ja lähipiirin suhtautuminen

Viikon keskivaiheen kunniaksi kyselen, miten muiden perhe ja ystävät suhtautuvat skräppäysharrastukseen. Itse en ole (sitkeistä yrityksistäni huolimatta) saanut ystäviäni tai tuttujani skräppäämään. Olen antanut lehtiä lainaan, tehnyt minialbumeita lahjaksi ja niin edelleen, mutta kukaan ei ole itse innostunut kokeilemaan. Monet toki tietävät harrastuksesta ja joillain saattaa jopa olla tekemäni scrapbook-sivu tai pari omalle seinälle kehystettynä. Innostuneinta skräppäyksestä on jälkikasvu, joka tuijottelisi sivuja vaikka päiväkausia.

Kaikki eivät ole yhtä innoissaan, sillä oman mieheni mielestä valokuvien leikkaaminen on jotenkin peruuttamattoman väärin ja vaikka hän on ajan kuluessa tottunut harrastukseeni, valokuvien pitäisi olla hänen mielestään albumeissa mieluiten kokonaisina, sellaisinaan. Ilman, että niitä käsitellään mitenkään. Scrapbooking sinänsä ja ATC-kortit yms. ovat hänen mielestään kiinnostavaa puuhaa, mutta valokuville ei saisi tehdä mitään. Epäilen, että kaikki juontaa juurensa siihen, että hänellä on lapsuudesta säästyneenä vain vähän kuvia -- ja minulla vinot pinot. :)

En tietenkään tuhoa ainoita kappaleita valokuvista skräpätessäni, kuten mieheni tietää ja kuvat ovat tallessa myös muussa muodossa. Hänen asennettaan useammin olen törmännyt tilanteeseen, jossa yritän selittää, mistä skräppäyksessä on kyse. Jotkut ovat luulleet, että kyse on jonkinlaisesta lehtileikkeiden ja paperisten muistojen, esimerkiksi elokuvalippujen keräämisestä. Puhuisin harrastuksestani varmasti useammin, jos se olisi yhtä laajalle levinnyt kuin vaikkapa Yhdysvalloissa ja kaikki tietäisivät, mistä on kyse. No, vähän kerrallaan...

Millaisia asenteita sinä olet kohdannut? Kerro.

Outoja projekteja

Kirjoitin aikaisemmin siirtokuvien käyttämisestä kaikkeen muuhun paitsi paperiaskarteluun. Uusin kokeiluni näkyy yllä: arkinen, huomiotta jäänyt kello, joka kaiken lisäksi oli aina puoli tuntia edellä.

Vaihdoin patterin. Puhdistin kellon ja kokeilin siihen October Afternoonin siirtokuvia. Ja yhtä tarraa. Nyt minulla on askartelunurkkaukseen sopiva kello. :)

Skräppäystä pelkän otsikon kanssa

Inspiroidu-blogin tämänviikkoinen haaste osoittautui minulle aika hankalaksi. Teksti on minulle tosi keskeinen osa skräppäystä, enkä oikeastaan koskaan harrasta sivuja, joissa olisi pelkkä otsikko. Tähänkin saatan (jälkikäteen) lisätä sivun taakse päivämäärän ja tarinan siitä, mitä kuvassa on: kotimme sadunlukunurkkaus, jonne saa tehdä majan tai muuten vaan rauhoittua lukemaan satua.

Tyyliltään sivu edustaa jos-tykkäät-yksinkertaisista-skräppisivuista-sulje-silmäsi-heti -osastoa eli halusin tehdä runsaamman, hiukan sadunomaisen sivun. Valokuvan päällä ei ole ruusukoristetta, vaan valokuvassa näkyvä ruusu on kiinni verhossa.

Teksti on oikeastaan tarkoitettu minulle itselleni ja yhtä hyvin siinä voisi lukea "koskaan ei saa olla niin kiire, että ei ehdi lukea yhtä satua", mutta "koskaan ei ole niin kiire, että ei ehdi lukea yhtä satua" kuulostaa kivemmalta. :) Vaikka skräppään lähinnä kotiin ja arkeen liittyvistä asioista, käyn kokopäivätöissä ja suoritan töihini liittyviä lisäopintoja iltaisin. Joskus on siis hyvä muistuttaa itseään siitä, mikä oikeasti on oleellista.


Sivussa ei ole teknisesti mitään ihmeellistä. Halusin kokeilla Pikkuhelistin-tyyppistä nauhaa ja lisäksi ripottelin kukkien terälehtiä sivun alaosaan. Tälläkin tavalla voi kukkia siis käyttää..




Tarvikkeet:

Punainen taustapaperi My Mind's Eye (29th Street Market), ruskea taustapaperi Bo Bunny Press (Chocolate Dot), valokuvan ympärillä oleva paperi Doodlebug (Velvet Coated Cardstock), vaaleanpunainen kuviopaperi Bo Bunny Press (Felicity). Ruutupaperi Fancy Pants (Holly Jolly), pallokuvioinen paperi October Afternoon (Rain Boots). Ruskeat ja vaaleanpunaiset kukat oman askartelukaapin uumenista samoin kuin keltainen nauha ja vihreä niitit.

Scrapbook-tarvikkeiden lumo

Scrapbook-tarvikkeiden hyvä puoli on, että niitä voi käyttää myös moneen muuhun. Korttiaskarteluun, paperiaskarteluun tai vaikka lahjojen paketointiin kuten ylläolevassa kuvassa.

Aina joskus nappaan kaappiin jäämässä olevan scrapbook-paperin lahjapaperiksi..